Majakka

8.11.2018

Hän on mennyt

 ”Hän on mennyt” sanottiin ennen, kun ei hennottu puhua kuolemasta. Ilmaus oli totta siinä mielessä, että ”hän” ei ollut enää kanssamme. Mutta minne hän oli mennyt? Tuo kysymys on askarruttanut ihmisiä kautta aikojen. Jollekin selitykseksi riittää, että hän on kuollut. Joku vastaa : taivaaseen! ja toinen sanoo: tuonelaan!

Joitakin päiviä sitten näin otsakkeen, jossa sanottiin ”Kuolema on Jumalan maahanmuuttoliike”. Jäin miettimään ajatusta, joka tuntui aluksi tehdyn provosointitarkoituksessa. Maahanmuutto on meillä mielletty toisten, vieraiden, tuottamaksi ilmiöksi. Nyt otsake väitti, että meistä jokainen on maahanmuuttaja ennemmin tai myöhemmin. Tai oliko väite kuoleman kieltämistä, kuten puhe pois menemisestä saattoi olla? Mitä uskomme sanoo kuolemasta?

Sitä piti ihan tarkistaa Raamatusta. Jeesus sanoi kaikkien ihmisten olevan Jumalalle eläviä, niin elossa olevien kuin meille kuolleiden. (Tuo kohta luetaan ensi sunnuntaina jumalanpalveluksessa!) Se mikä meille näyttäytyy pois menona, on Jumalan näkökulmasta rajan ylitys, matka valtakunnasta toiseen.

Näkemäni otsikko on Jeesuksen sanojen valossa totta. Ihmiset vaeltavat ajallisesta ikuisuuteen Jumalan katseen alla. Kuten maallinen maahanmuutto, myös tämä matka iäisyyteen on kulkemista kohti toivoa, kohti parempaa. Tästä näkökulmasta vanha kuolema-sanan kiertävä ilmaus, puhe menemisestä, kuvastaa meidän rajoittunutta asemaamme ajan tällä puolen.

Unto Mikkonen
Diakoni

© 2018 Keuruun Seurakunta