Majakka

21.12.2017

Herran kirkkaus hohtaa

Kauneimmat joululaulut ovat nyt lauletut. Monissa hienoissa tapahtumissa saimme kokoontua tunnelmoimaan tuttujen sävelmien parissa. Nyt laulut lauletaan kodeissa perhepiirissä sukulaisten ja ystävien kesken. Matka on tuonut meidät jouluun.

Kaikille juhlan odotus ei ole helppoa. Suru, sairaus ja kaikenlainen vastoinkäyminen viipyvät elämässä ympäröivästä juhlahumusta huolimatta. Oma joulu ei ehkä ole niin kuin toisilla on, niin kuin ennen oli.

Seimen vauva on kuitenkin tullut joka kotiin, joka huoneeseen. Hän ei katso valmistumisen määrää tai vieraanvaraisuuden astetta. Hänelle kelpaa itse ihminen, joka kyselee tulevaisuuden ja toivon perään. Beetlehemin kedon pimeydessä elettiin arkea ja varmasti murehdittiin arkisia murheita.

Taivas ilmoitti ilosanoman yllättäenarjen keskelle ja ensimmäinen joulu vietettiin hiljaisen tallin hämärässä. Muuta valmistelua ei tarvittu kuin Jumalan tekemä ihme. Ihmisen valmistelut jäivät vähälle silloinkin. Vasta itämaan tietäjät tiesivät lahjoja tuoda. Paimenten kädet olivat tyhjät, mutta sydän ihmetystä ja iloa täynnä. Herran kirkkaus hohti tähden muodossa ja lapsen kaltaisena.

Vanhempien hellyys ja hoiva, eläinten hiljainen liikehdintä ja pienen öljylampun lämpöinen valo riitti. Siksi meidänkin joulumme riittää oli se valmisteltu enemmän tai vähemmän. Herran kirkkaus tulee taivaasta ja se valaisee elämän valoa kansalle joka pimeydessä vaeltaa.

Joulun valo yltää pääsiäiseen ja ihmisen kuoleman varjoihin, sillä ristillä rinnalla ryövärin nukkuu uhri puhtahin ja enkelparven tie vie jälleen suurta ihmettä katsomaan.

Siunattua joulua sinulle!

Merja Kaunismäki

© 2018 Keuruun Seurakunta