Majakka

1.3.2018

Kuka minä olen, mistä tulen, minne menen?

Jokaisella ihmisellä on oma tarinansa: syntymä johonkin sukuun, lapsuus, nuoruus, itse tehdyt valinnat elämässä ja tapahtumat, joita ei ole itse valinnut. Jokaisen tarinassa on varmasti paljon hyvää, josta on helppo olla kiitollinen. Valitettavasti elämään mahtuu varmasti myös asioita, jotka mieluummin unohtaisi. Mietipä hetki omaa elämääsi Juha Tapion laulun sanoin:

”Onko vastanneet vuodet unelmiis? Minkälainen tie sulle annettiin? Niin kaikki ohikiitävää. Mitä toivot että jää, kun pihan poikki kuljet ja jäljet häviää?”

Laulun teksti on hieno kuva ihmisen elämästä. Elämä on sarja ohikiitäviä päiviä. Mitä jää käteen, kun kaikki on ohi? Tänään me olemme elossa, ja voimme vaikuttaa siihen, mitä tästä elämästä jää ns. viivan alle. Jumala haluaa myös vaikuttaa siihen. Hän häiritsee rauhaasi, vaatii huomiosi, kutsuu luokseen. Kunpa sinäkin tänä päivänä ymmärtäisit, missä turvasi on!” (Luuk.19:42)

Me olemme Jumalan luomistyötä. Sinä et ole olemassa sattumalta, etkä vain vanhempiesi tahdosta. Jumala on halunnut sinut tähän maailmaan. Jumala loi meidät elämään hyvää elämää vailla huolta ja murhetta. Olemme kuitenkin osa syntiin langennutta ihmiskuntaa. Meillä on taipumus tehdä, sanoa ja ajatella asioita, jotka eivät ole pelkkää hyvää ja kaunista. Synti on se syy, miksi Jumala yrittää saada huomiosi. Hän kutsuu, pyytää, ja toivoo, että tulisit. Joskus Hän joutuu hiukan ravistelemaankin. Hän tahtoo antaa kaiken anteeksi, mutta meidän on nöyrryttävä tunnustamaan, että emme pärjää omillamme. Synti on se syy, miksi Jeesus ristiinnaulittiin. Ei Hänen syntinsä, vaan meidän.

Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta.” (Joh.15:13)

On hyvä välillä pysähtyä katsomaan taakseen: menneitä vuosia, nuoruutta ja lapsuuttakin, onnistumisia ja elämän karikoita. On myös tärkeää osata jättää menneet taakseen ja suunnata katse eteenpäin, omasta itsestä kohti Jeesusta.

Eilinen on mennyt, huomisesta emme tiedä, tänään auttaa Herra.”

 

Vilho Mäkinen

Diakoni

Keuruun seurakunta

 

© 2018 Keuruun Seurakunta