Majakka

5.4.2018

Ylösnousemusjuhlaa

Olo on kuin joulun juhlapyhien jälkeen. Välipäivät ennen uutta vuotta ovat jo palaamista arkeen. Silloin
moni miettii, että joko joulu meni jo? Nyt on samanlainen tunne.

Hiljaisen viikon tiheätunnelmaiset päivät vetävät aina tehokkaasti mukaansa. Jeesus kärsii tiellään kohti kuolemaansa ja me seuraamme häntä. Pitkäperjantai on surun huipentuma kristikunta kohtaa Vapahtajansa viimeiset hetket.

Vaan ei sittenkään, sillä Pääsiäisaamun ihme tuo juoksevat naiset uutisineen. ”Olemme nähneet Herran, ei hän ole kuollut!” Ja niin lähtee riemullinen sanoma liikkeelle: kuolema on voitettu, koska Jumala herätti Jeesuksen kuolleista.

Kristinusko syntyy ja samalla kristillinen pääsiäisjuhla. Nyt olemme taas matkalla arkiseen elämänmenoon pitkien pyhien jälkeen. Mämmit on syöty ja rairuohotkiikutetaan biojätteisiin.

Niin, joko se Pääsiäisen juhla on juhlittu? Ei suinkaan, sillä pääsiäisaikamme jatkuu aina Helluntaihin asti. Pääsiäistä muistamme aina, sillä Kristus nousi kuolleista näyttäen meille esimerkin miten kaikki ihmisillekin vielä tapahtuu. Tämä sama ihme on vielä totta kun on uuden elämän aika.

’Tuolloin kaikki entinen on kadonnut eikä menneitä enää muisteta. Tästä eivät opetuslapset heti vakuuttuneet, sillä haudalta palaavien uutinen oli niin mahdoton. Mutta nähdessään itse Jeesuksen muutamaan kertaan, saivat he varmuuden Pääsiäisihmeen tapahtumasta. Ja he uskoivat, iloitsivat ja lähtivät kertomaan:”Kristus on ylösnoussut! Totisesti noussut!”

Merja Kaunismäki

 

© 2018 Keuruun Seurakunta