Papin paja

Saarna 11.8.19 Keuruun kirkossa

Kirjoitettu 12.8.2019 klo 21:38

Matt. 7: 15-23

Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
”Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä. Ei hyvä puu voi tehdä kelvottomia eikä huono puu hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. Hedelmistä te siis tunnette heidät.
Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon. Monet sanovat minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.’ Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: ’En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!’”

”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.”

Mikä on tämä Isän tahto, jonka tekemisestä Jeesus puhuu?

”En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!”

Selvästikin ne, jotka eivät noudata Isän tahtoa, ne eivät ole Jeesuksen tuntemia. Ovat kyllä käyttäneet Jeesuksen nimeä, mutta Jeesus ei tunne heitä.

Silloin kun me tunnemme jonkun arvostamamme ihmisen hyvin, me käytämme hänen nimeään siten, että kirkastamme hänen kunniaansa. Tunnemme arkuutta siinä minkälaisessa hengessä puhumme hänestä.

Jeesuksen mainitsemat henkilöt ovat profetoineet, karkottaneet pahoja henkiä ja tehneet voimatekoja hänen nimissään. On ehkä huomattava, ettei Jeesus mainitse heidän esimerkiksi auttaneen köyhiä tai sairaita tai julistaneen kenenkään syntejä anteeksi.

Jeesuksen kuvaus tuntuu osuvan hyvin ainakin sellaiseen menestysteologien toimintaan, jota meidänkin ajastamme valitettavasti löytyy. Meillä Suomessa sellainen lienee ja toivottavasti suhteellisen harvinaista, mutta ison meren takaa tunnetaan sanonta: Jos haluat rikastua, perusta seurakunta.

Jeesus varoittaa tänään meitä selvästi, että hänestä ei pidä tehdä välinettä oman kunnian kirkastamiseksi tai oman lompakon lihottamiseksi. Vaikkemme viimeksi mainittuun suoraan syyllistyisikään, on meidän oltava varovaisia tässä asiassa.

Jeesuksen kanssa on löydettävä molemminpuolinen suhde. Miten se voisi tapahtua?

Siihen on varmasti monia tapoja, mutta jospa pureudutaan tänään yhteen.

Palataan kysymykseen mitä on Isän Jumalan tahto. Mitä Jeesus tuli siitä opettamaan? 

”Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä.”

Apostoli Paavali jatkaa samalta kuulostaen: ”Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.” Gal. 5

Selvästikin Jeesuksen ja muiden Uuden testamentin opettajien tähtäimessä on enemmän, kuin vain opastaa käyttäytymään tiettyjen sääntöjen mukaan.

Puhe puun ja hedelmien laadusta viittaa ennemminkin siihen, minkälainen luonteenlaatu ihmisellä on.

Vanha sanonta kuuluu: anna jollekin kala niin ruokit häntä yhden päivän ajan. Opeta joku kalastamaan ja ruokit häntä koko hänen elämänsä ajan.

Tätä on sovellettu moraalin alalle seuraavasti: anna ihmiselle käsky tietyssä tilanteessa toimimiseksi niin hän pärjää päivän. Opeta ihminen ajattelemaan käyttäytymisestä kristillisesti niin hän kykenee toimimaan luovasti tilanteissa, joista et ole puhunut halaistua sanaa.

Itse en ole koskaan urheillut missään joukkueessa mutta luullakseni valmentajan tarkoitus on saada joukkue sisäistämään pelifilosofia niin, että he kykenevät soveltamaan sitä luovasti ilman, että valmentajan täytyy erikseen vääntää jokainen tilanne rautalangasta.

Tällaiseen kokonaiseen uuteen ymmärrykseen elämästä ja ihmisyydestä Jeesus, Paavali ja kumppanit haluavat meitä haastaa. 

Se on harjoittautumista urheilijan tavoin. Se on kuin soittamaan opettelemista. Se on kuin uuden kielen opettelemista niin, että alkaa lopulta ajatella sillä kielellä ja tuottaa mielessään uusia ajatuksia sen kielen inspiroimana.

Kävelemään opetteleminen on hyvä vertauskohta. Kun lapsi opettelee kävelemään, hän hyväksyy sen tosiasian, että maan vetovoima on häntä suurempi. Sen sisällä hänen on juttu handlattava. Sen ansiosta hänellä voi olla liikkumisen vapaus kun tasapaino löytyy.

Elämässä on hyväksyttävä, että on olemassa itseä suurempi mahti – Jumalan hyvyys. Sen sisällä voi löytyä elämisen vapaus.

Tämä Jumalan hyvyys on tuotu meidän lähellemme tavalla, jota voi olla äkkiä vaikea uskoa. Monesti miellämme Jumalan vain kaukaisena olentona pilven päällä.

Mutta ylösnousemisensa jälkeen Jeesus saattoi ilmestyä opetuslapsilleen missä vain, vaikka lukkojen takana. Hänen valtakuntansa on siis kaikkialla ympärillämme. 

Me voimme tarrata siihen kiinni samalla tavoin kuin kävelemään opetteleva vauva tarraa maan vetovoimaan.

Se tapahtuu pohtimalla ja harjoittamalla arjessamme näitä Paavalin mainitsemia hedelmiä: rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Kultainen sääntö on tässäkin hyvä yleisohje: Kaikki mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.

On oltava kuin puutarhuri. On tietoisesti tahtoen leikattava ne oksat pois, ne puolet omasta itsestä, jotka eivät tuota hyvää hedelmää. Tätä on oman itsen ristiinnaulitseminen Jeesuksen kanssa, mistä Paavali puhuu.

Näin hyvät hedelmät saavat enemmän voimaa kasvaa. Tätä on Jumalan Hengessä vaeltaminen, mihin meillä Paavalin mukaan on oikeus. 

Voimme siis omilla valinnoillamme oikeasti käyttää Jumalan voimaa, Jeesuksen ylösnousemuksen voimaa tässä ja nyt. Tällainen toiminta saa hiljalleen omassa mielessä ihan uutta pontta, kun kilvoitellessaan ajattelee tietoisesti liittyvänsä ympärillä vallitsevaan Jeesuksen valtakuntaan.

Tätä on evankeliumi. Ei sanomaa kaukaisesta Jumalasta ja taivaan valtakunnasta, vaan sanomaa lähempänä kuin mitä arvaammekaan olevasta Jumalan valtakunnasta.

Kaikkea tätä kautta meissä voi vahvistua tuntu siitä, että Jeesuskin tuntee meidät, kun saa tehdä meissä voimallaan puutarhurin työtä – meidän kanssamme yhteistyössä. Meissä tapahtuva muutos on samanaikaisesti sekä Jumalan lahja että tulos meidän omista aktiivisista valinnoistamme.

Seppo Viljasjärvi


Kategoriat: jumalanpalvelus, saarna

Avainsanat:


Selaa artikkeleja:

© 2019 Keuruun Seurakunta