Kiinteistöt

Kiinteistöt

Keuruun vanha kirkko

display

Keuruun vanha kirkko Lapinsalmen rannalla on alahärmäläisen kirkonrakentajamestari Antti Hakolan vanhin säilynyt työnäyte.

  • Antti Hakola 1756-1759
  • Maalauskoristelu Johan Thilen 1785
  • Sakaristo Karl Tullpan 1831-1832
  • Istumapaikkoja 550

Keuruun vanha kirkko on huomattavan kaunis ja sopusuhtainen talonpoikaistyylin puukirkko. Sisämaalaukset tuovat hienolla tavalla viestin menneiden sukupolvien uskonnäkemyksistä, toiveista ja peloista. Sisätunnelma on ikuistettuna mm. Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa ”Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa.” Kesäisin vanha kirkko palvelee häiden, konserttien, hartauksien ja vierailujen merkeissä. Vanhaa kirkkoa on viime vuosina remontoitu yhteistyössä Museoviraston kanssa Vanhan kirkon vaivaispojan veisti kuvanveistäjä Eino Räsänen vuonna 1955, koska kirkon alkuperäinen 1800-luvulla tehty ukko oli aikojen kuluessa varastettu.

”Tuoksua taivaan tervan, uskoa uskollisuuden verran.”

Sijainti
Keuruuntie, 42700 Keuruu

Aukioloajat

Keuruun Museon sivuilla

Keuruun kirkko (1892)

100_0841

Keuruun seurakunnan neljäs kirkko rakennettiin vanhan kirkon läheisyyteen Kippavuorenmäelle. Paikka oli saanut nimensä lähteestä, jonka päälle kirkon alttari rakennettiin.

  • Arkkitehti Theodor Granstedt
  • Rakensi Odert Laine 1889-1892
  • Uudistus 1956 arkkitehti Elsi Borg
  • Alttaritaulut Eero Järnefelt
  • Urut Walcker saksasta 1902
  • Urkujen uudistus 1992 Hans Heinrich
  • Istumapaikkoja 1100

Uudesta kirkosta tehtiin etelätornillinen uusgoottilais-tyylinen tiilikirkko. Perustukset on tehty harmaasta graniitista. Kirkon rakennustoimikunnan puheenjohtajana toimi tehtaanpatruuna G A Serlachius.

Kirkon sisävaikutelma on tilava ja katedraalimainen.Sivuilla sijaitsevat pienet kylkiäiset antavat kirkkosalille ristin muotoa. Kolmilaivaisen kirkkosalin pohjoispäässä on holvikattoinen kuorisyvennys, jossa on uusgoottilainen alttarilaite Kuorin itäsyvennyksessä on pieni toimituskappeli..Kippavuoren pyhäkkö on Keuruun seurakunnan avara, valoisa ja toimiva pääkirkko, jossa on hyvä järjestää suuriakin juhlia.

Osoite Keuruuntie 6, 42700 Keuruu

 

 

 

Haapamäen kirkko

haapamaenkirkko

Jyväskylän radan (1897) valmistumisen myötä Haapamäestä oli kehittynyt merkittävä rautateiden risteysasema. Väkimäärän lisäääntyessä katsottiin tarpeelliseksi rukoushuoneen ja hautausmaan hankkiminen.

  • Arkkitehti Mikael Nordenswan 1952-1953
  • Istumapaikkoja 300

Vuonna 1931 ratamestari Heikki Heinonen ja hänen vaimonsa Emma lahjoittivat ratapihan takaa hyvää kangasmaata kyseiseen tarkoitukseen. Kirkon piirrustukset tilattiin rakennusmestari Heikki Tiitolalta. Kirkon perustukset tehtiin vuonna 1939 ”lahjamaalle”, jossa oli ollut vaatimaton siunauskappeli jo vuodesta 1932. Sota kuitenkin katkaisi rukoushuonehankkeen ja perustukset kasvoivat pusikkoa sodan jälkeen.

Kirkko saatiin lopulta rakennettua Haapamäellä koulunsa käyneen arkkitehti Mikael Nordenswanin uusien piirustusten mukaisesti. Nordenswan suunnitteli jyrkkäkattoisen tiilirakenteisen pitkäkirkon, jonka rapattua ulkopintaa elävöittävät liuskekivet. Erillinen korkea kellotorni on pääsisäämkäynnin vieressä. Alttariosa on muuta kirkkosalia matalampi ja alttariseinällä on pelkistetty risti.Nordenswanin suunnittelemassa Kolhon kyläkirkossa sama ratkaisu. Haapamäen kirkko on ensimmäisiä monitoimikirkkoja. Kirkkosalin yhteydessä on seurakuntasali ja kerhotiloja. Seurakuntasalia laajennettiin 1990-luvulla.

 

Osoite

Riihontie 16, 42800 Haapamäki

Alla remontissa olevan kirkon facebook-sivu.

 

 

 

 

Pihlajaveden erämaakirkko (1780)

100_1315

Pihlajaveden vanha kirkko rakennettiin kymmenen talon ja neljän torpan voimavaroilla seitsemisenkymmentä vuotta ennen kuin seutukunnalle saateiin ensimmäinen tie.

  • Matti Åkerblom 1780-1782
  • Istumapaikkoja 300

Pihlajaveden vanha kirkko rakennettiin kymmenen talon ja neljän torpan voimavaroilla seitsemisenkymmentä vuotta ennen kuin seutukunnalle saateiin ensimmäinen tie. Metsäpölkujen kulmakunnalle piti alunperin rakentaa vain vaatimaton saarnahuone, mutta innostuksen tuloksena valmistuikin luvaton oikea kirkko. Keuruun tuolloinen kirkkoherra Abraham Indrenius nuorempi sai huomautuksen tuomiokapitulilta ja asiasta kanneltiin maaherralle.Kirkko kuitenkin sai jäädä pystyyn ja se palveli savupirttien sisukasta kansaa. Nykypäivänä kirkko on eräänlainen kesävieraiden pyhiinvaelluskohde ja suosittu vihki- ja konserttikirkko.
Eräjärveläinen Matti Åkerblom teki Pihlajaveden kirkossa länsitornillisen pitkäkirkon, jonka molemmilla sivuilla on pienet ristisakaramaiset kylkiäiset. Pohjoispuolen kylkiäisessä on sakaristo. Eteläsakaran seinissä on puhuttelevia varjoja, jotka ovat syntyneet märkien ja nokisten vaatteiden painaessa hirsiä. Esi- isät kertovat nykyajalle uskostaan ja elämästään varjojen välityksellä. 1800-luvun jälkipuoliskolla kirkko joutui rappiolle, ja se aiottiin purkaa. Mutta mm. A. Gallen-Kallelan kannanotto ja kirkkoherra Bergrothin toiminta auttoivat silyttämään koskettavan korpipyhäkön jälkipolville. Tuntemattoman veistäjän tekemässä erämaakirkon vaivaisukossa on silmiä liikuttava mekanismi.

”Puhuu puu, muu unohtuu, huokuu hirret historiaa.”

Osoite

Erämaakirkontie 100, Pihlajavesi, Keuruu

 

Karri Rajalan video Erämaakirkosta.

 

 

 

 

Pihlajaveden uusi kirkko (1870)

100_1304

Pihlajaveden uutta kirkkoa suunniteltiin ja rakennettiin huonona aikana. 1860 -luvun nälkävuodet veivät maamme väestöstä manan majoille kymmenisen prosenttia.

  • L I Lindqvist/ E B Lohrmann 1869-1871
  • Alttaritaulu Amanda Kjelling 1881
  • Lasimaalaus Jorma Oikari 1998
  • Istumapaikkoja 500

Pihlajavedellä oli muitakin vaikeuksia kirkonrakennuksen suhteen, paikkauntalaiset eivät nimittäin tahtoneet millään päästä yksimielisyyteen kirkon paikasta. Tuon ajan intendenttikontorin ”tyyppipiirustusten” mukainen kirkko kuitenkin rakennettiin Kolehmanmäelle, komealle paikalle. Kirkon rakensi Lauri Heikki Kuorikoski ja hän muokkasi piirustuksia varsin voimakkaasti. Korjausten jälkeen lopputulokseen oltiin tyytyväisiä.
Kirkko Kolehmanmäellä on tasavartinen länsitornillinen ristikirkko. Lämmityslaitteet kirkkoon tulivat jo vuonna 1907. Nykyisin kirkossa toimivat digitaaliurut ja se on jumalanpalveluskäytössä syksyisin ja keväisin.

Osoite Kirkkotie, Pihlajavesi

 

 

 

Hautausmaat

Keuruun hautausmaa

Seurakunnan päähautausmaa sijaitsee Keuruun keskustasta etelään (Mänttä) lähtevän valtatien nro 58 välittömässä läheisyydessä. Hautausmaa on kooltaan noin 7 hehtaaria ja sen kalmistoista on saanut viimeisen leposijansa yli 10 000 vainajaa. Siunaustilaisuudet toimitetaan arkkitehti Erkko Virkkusen suunnittelemassa vuonna 1964 valmistuneessa siunauskappelissa.Kappeliin mahtuu yli160 hautajaisvierasta.

Vanhan kirkon puisto, Keuruu

Keuruun vanha hautausmaa sijaitsee vanhan kirkon kiviaidan rajaamassa kirkkopihassa. Puistossa ovat myös Keuruun sankarihaudat. Hautauksia toimitetaan ainoastaan vanhoihin sukuhautoihin.

Haapamäen hautausmaa

Haapamäen kirkon eteläpuolella oleva hautausmaa sankarihautoineen ja vanha siunauskappeli vuodelta 1932 ovat samalla ”lahjakankaalla” kirkon kanssa. Kirkko sijaitsee Haapamäeltä etelän suuntaan (Ruovesi) menevän tien varressa. Ratamestari Heinonen puolisoineen lahjoitti alueen seurakunnalle vuonna 1931. Nykyään siunaukset toimitetaan kirkossa ja kappeli toimii ruumishuoneena.

Koipikankaan hautausmaa, Pihlajavesi

Pihlajaveden hautausmaa sijaitsee seurakuntatalon välittömässä läheisyydessä. Hautausmaalla ovat myös Pihlajaveden lukuisat sankarihaudat. Pieni paikkakunta antoi raskaan uhrin maamme vapauden hintana. Koskettavan kauniiseen siunauskappeliin mahtuu satakunta hautajaisvierasta.

Rekolan hautausmaa, Pihlajavesi

Pihlajaveden vanha hautausmaa sijaitsee Pihlajaveden uuden kirkon lähettyvillä. Hautausmaa on osittain metsän peitossa.

 

 

 

 

Toimipaikat

 

Keuruun kirkon välittömässä läheisyydessä Kippavuorenmäellä sijaitsevat seurakuntakeskus ja virastotalo.

Seurakuntakeskuksesta, keskeltä kylää, löytyvät tilat juhlaan, koulutukseen tai tapahtumaan. Seurakuntakeskusta voi varata pelkkänä tilana tai koko tapahtuma ruokailuineen.

Tilat

  • Iso sali
    150-200 henkeä, jaettavissa kahteen erilliseen tilaan.

  • Pieni sali
    n.60 henkeä

Lisäksi toiminnalliset tilat

  • Pelisali
  • Päiväkerhotilat
  • Nuorten tilat
  • Pienoisähköautorata

Seurakuntakeskuksen keittiö on hiljattain uudistettu ajanmukaiseksi.

 

Seurakunnan virastotalo sijaitsee Keuruulla Kippavuorenmäellä, josta löytyvät kirkkoherranvirasto, taloustoimisto ja lapsityön toimisto. Nuorisotoimisto ja diakoniatoimisto löytyy pihan toiselta puolen – kirkon vierestä – seurakuntakeskuksesta.

Kirkkoherranviraston katuosoite ja aukioloajat:

Kippavuorentie 11

  • ma-to klo 9-13
  • pe suljettu

 

Haapamäen kirkon seurakuntasali

Tilat

  • Seurakuntasali
    noin. 100 henkeä

Mahdollisuus käyttää yhdessä kirkkosalin kanssa. Ajanmukainen keittiö. Kerhohuone.

 

Pihlajaveden seurakuntatalo

Pihlajaveden seurakuntatalo sijaitsee Koipikankaalla.

Tilat

  • Kirkkosali noin 60 henkeä
  • Seurakuntasali noin 100 henkeä.

Salit ovat yhdistettävissä. Ajanmukainen keittiö. Alakerrassa pelisali ja kerhohuone.

 

 

Leirikeskukset

 

Isohiekan leirikeskus

Isohiekan leirikeskuksen käytännölliset ja modernit tilat mahdollistavat ikimuistoiset hetket yksin tai yhdessä, pienellä porukalla tai suurella leiriväellä. Rajana on vain mielikuvitus!

Isohiekassa onnistuu

  • leiri, n.45 henkilöä
  • iso kesäleiri, jopa 77 henkilöä
  • koulutustilaisuus, kahdessa opetustilassa, n. 25-50 henkilölle
  • perhejuhla tai tapahtuma, sisällä tai ulkona
  • saunailta tai kokous

Yleiskuvaus

Isohiekan perinteikkään leirikeskuksen kaunis luonto, erinomainen sijainti ja monipuoliset tilat mahdollistavat niin erikokoisten leirien, kurssien, koulutustilaisuuksien kuin juhlienkin järjestämisen Tonttia Isohiekasta löytyy 12 hehtaaria, rantaviivaa ja hiekkarantaa yhteensä kilometri.

Voit suurentaa kuvia klikkaamalla

Tilat

Luotsi – Päärakennus

Tilavasta päärakennuksesta löytyy opiskelu- ja juhlatilat vähän isommallekin ryhmälle. Suurtalouskeittiön henkilökunta pitää tarvittaessa huolen, että saat henkisen ravinnon lisäksi myös kunnon ateriat!

Loisto ja Viitta – majoitusrakennukset

Vuoden 2000 keväällä valmistuneet tilavat ja monikäyttöiset majoitusrakennukset Loisto ja Viitta tarjoavat erinomaisten yöpymistilojen lisäksi tilaa yhteiseen oleskeluun sekä mm. pienimuotoiseen ruoanlaittoon. Tilojen suunnittelussa on huomioitu vanhukset ja liikuntarajoitteiset.

Majakka – vanha majoitusrakennus

Vanhasta majoitusrakennuksesta löytyy vuoden 2002 alussa täysin uudelleenrakennetut kappeli ja luokkahuone. Luokkahuoneen tiloihin mahtuu suurempikin ryhmä pitämään koulutustilaisuutta tai oppituntia. Hyvät tilat ja asianmukaiset opetusvälineet mahdollistavat tehokkaan opiskelun. Kappelin rauhallisuudessa voit saada vastapainoa leirielämälle ; Kappeli on oiva paikka hiljentymiseen, yksin tai yhdessä, luonnon äärellä. Myös kirkonmenojen pito onnistuu! Rakennuksessa on neljä kuuden hengen majoitushuonetta.

Kummeli – rantasauna

Onko mitään mukavampaa, kuin pehmeät löylyt ja pulahdus järveen opiskelun tai kuntoilun päätteeksi? Isohiekan rantasaunalla uimisen ja saunomisen lisäksi onnistuu erinomaisesti illanvietto takkahuoneella. Takkahuoneesta löytyy runsaan oleskelutilan ja takan lisäksi pienkeittiö, joka on vapaasti käytettävissä

 

Leirisaari

Pihlajaveden Leirisaari sijaitseen Erämaakirkon seudulla. Paikka on noin hehtaarin kokoinen Pihlajaveden saari, joka on yhdistetty mantereeseen sillalla. Leirisaaresta löytyvät lähinnä kesäkäyttöön soveltuvat tilat. Petipaikkoja 30-35 hengelle.

Rakennukset

  • Ruokala/luokkarakennus
  • majoitusrakennus
  • rantasauna ja grillikatos
  • Puuliiteri ja ulkokäymälät

Leirisaaressa onnistuvat leirit, juhlat ja tapahtumat. Erämaakirkon läheisyys (n.1 km) avaa omat mahdollisuutensa.

Yleiskuvaus

Leirikeskus sijaitsee saaressa Pihlajaveden rannalla. Saareen on ajotie.

Tilat

Päärakennus

Ruokasali/luokka 40 hengelle. Laitoskeittiö.

Majoitusrakennus     –     kolme kahden hengen huonetta, 14 ja 16 hengen majitushuoneet, joissa loosheilla erotetut tilat ja kerrosvuoteet.

Sauna    –     Puulämmitteinen sauna, pesuhuoneessa kaksi suihkua. Takkahuone.

Puucee     –    lähes perinteinen: naisten ja miesten puoli, käsienpesualtaat, alapesusuihku, lämmin ja kylmä vesi. Koneellinen tuuletus.

 

 

Myytäviä kohteita

Tällä hetkellä myynnissä ei ole kohteita. Tiedustelut talouspäällikkö Kirsi Pekonen, puh. 044 3238876

 

 

Vanha Keuruu

Kamana

Matkailukeskus Kamana – Keuruun portti. Kamana on Kangasmannilan pappilan vanha kivinavetta, rakennettu vuonna 1903. Syksyllä 1999 ja keväällä 2000 navetta koki muodonmuutoksen. Aprillipäivänä 2000 avattiin Kamana, josta löytyvät taidemuseo, ravintola, parturi, kokous- ja toimistotiloja. Ympäristö on vehreä ja hyvin hoidettu istutuksineen ja kukkaniittyineen.Kamanan omistaa Keuruun seurakunta.

”Tuhat vuotta, sata tarinaa on takanamme; eiköpä myös edessämme näillä eväillä!”
Vanhan Keuruun sivut

Pappila

Keuruun seurakuntaa on sen historian aikana palvellut 24 kirkkoherraa. Kangasmannilaan vuonna 1813 valmistuneessa kirkkoherran pappilassa heistä on asunut 12. Reilun sadanviidenkymmenen vuoden ajanjaksoon, jolloin nykyinen vanha pappila toimi kirkkoherran asuntona mahtuu siis huomionarvoinen kavalkadi keuruuulaista elämää. Ennallistavan remontin myötä herätettiin eloon myös pappilan rovastien, ruustinnoiden ja palvelusväen värikkäät tarinat ja antoisat aikakaudet. Remontin jälkeen Kangasmannilan kirkkoherran pappila palvelee hienolla hengellään ja perinteikkäällä ympäristöllään niin juhlia ja koulutusta kuin tapahtumia ja kulttuuriakin. Hankkeelle myönnettiin EU- avustusta, remontti valmistui syyskuussa 2005. Asiakkaita Keuruun vanhassa pappilassa palvelee yritys nimeltä PAPPILAN PIDOT.

Kappa

Kamanan pihapiirissä sijaitsee Kappa, ekumeeninen tila, jossa eri kirkkokunnat esittäytyvät. Kapan yläkerrassa on yhteinen kappeli hiljentymistä varten. Kappa on pappilan vanha vilja-aitta.

© 2017 Keuruun Seurakunta