Majakka

6.2.2020

Perusasoiden äärellä

Perusasioiden äärellä

Pääkaupunkiseudulla ilmestyvä Kirkko ja kaupunki -lehti uutisoi tällä viikolla, että viime vuonna rippikoulun kävi lähes 50 000 nuorta, n. 1800 nuorta enemmän kuin vuonna 2018. Kaikista Suomen 15-vuotiaista rippikouluun osallistui viime vuonna 77,4%. Ja 1355 nuorta liittyi kirkkoon rippikoulun käytyään. Myös aikuisrippikoulun käyneiden määrä kasvoi. Hienoja uutisia. Rippikoulun ohjaajana minulla on etuoikeus osallistua tähän elämän perusasioiden kurssille vuosittain. Rippikoulua voisi kutsua myös kastekouluksi. Puolen vuoden aikana tutustutaan evankelis-luterilaiseen uskoon johon nuori on lapsena kastettu tai rippikoulun käytyään voidaan kastaa.

Rippikoulu on matka, johon mahtuu monenlaisia asioita ja tunteita. Seuraavassa listassa joitakin, joita on vastaani tullut. Isä, Poika ja Pyhä Henki, leiriläiset, isoset, vanhemmat, muut työntekijät, valmis ruokapöytä, kuuntelua, silmiin katsomista, kirkkovuosi kahdeksassa päivässä, kasvattamista, naurua, laulua, ulkoläksyjä, kadonneita tavaroita, epäonnistumisia ja onnistumisia, työryhmät, väsymystä, vastuunottamista, yhdessä tekemistä ja kokemista, hyvin tai huonosti nukuttuja öitä, imurointia, auto täynnä tavaraa, rukoilemista, kasvamista, villasukat, itkua, kuivauskaappi, ensiapulaatikko, turhautumista, iltaohjelma, tavaroiden ja opetusmateriaalin paikasta toiseen kuljettamista, huolehtimista, ärtymistä, roskapussin viemistä, Raamattu, virsikirja, nuoren srk:n veisukirja, oppimista, aikataulutusta, kärsivällisyyttä, yövahti, kannustamista, läsnäoloa, lähimmäisenä elämistä.

lähde: kirkkojakaupunki.fi

Johanna Lemmetyinen

© 2020 Keuruun Seurakunta