Majakka

3.9.2020

Kristityksi ristitty

Itseäni on jo kauan harmittanut ja närästänyt seurakunnasta puhuttaessa asetelma työntekijät – seurakuntalaiset. Ihan kuin näiden kahden ihmisryhmän välissä olisi valtava kuilu. Toki seurakunnassa tarvitaan työntekijöitä, jotta lakisääteiset ja muuten tärkeät työt saadaan tehtyä, mutta ennen kaikkea seurakunta on kristittyjen yhteisö. Itse ajattelen niin että vaikka olen seurakunnan työntekijä niin olen myös seurakuntalainen, kanttori ja kristitty. Useimmiten nämä identiteettini vielä sekoittuvat mutta se ei haittaa. Seurakunnan syntymäpäivä on helluntaina. Ensimmäisenä helluntaina Pyhä Henki laskeutui opetuslasten päälle ja sen rohkaisemina lähtivät kertomaan ilosanomaa ylösnousseesta Jeesuksesta. Opetuslapsetkin olivat ihan tavallisia ihmisiä. Eikä tämä nyt tarkoita, että pitäisi olla jotenkin erikoinen olo, jotta voit tulla mukaan. Tule rohkeasti seurakuntaan mukaan. Jumalasta ja Jeesuksesta puhutaan ja joskus Pyhästä Hengestäkin, kyllä, mutta myös monista muista asioista. On ihan luonnollista, että jännittää tutustua uusiin ihmisiin tai astua vieraan kynnyksen yli, mutta joskus kannattaa ottaa riski. Me seurakuntalaiset olemme ihan tavallisia ihmisiä. Kevään aikana seurakunnan tekemä digiloikka on tavoittanut mukavasti väkeä. Toivottavasti yhteys säilyy ja ihmiset löytävät tiensä kirkkoihin. On ihan erilaista osallistua messuun tai jumalanpalvelukseen paikan päällä kuin ruudun ääressä. Me kuulumme maailmanlaajuiseen Kristuksen kirkkoon, Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, omaan paikallisseurakuntaan. Jokainen omalla persoonallaan ja paikallaan saa olla kristitty. Ole rohkeasti kristitty, ollaan yhdessä seurakunta.

Johanna Lemmetyinen, Keuruun kanttori

© 2020 Keuruun Seurakunta