Majakka

11.10.2019

Onko elämää syntymän jälkeen?

Raskaana olevan naisen kohdussa kasvoi kaksoset. Kaksoset pohdiskelivat onko syntymän jälkeen elämää.

-Minä uskon, että syntymän jälkeen on elämää. Kaikki ei voi olla tässä, sanoi ensimmäinen kaksosista.

-Minä en usko. Kukaan ei ole koskaan palannut kertomaan syntymän jälkeisestä elämästä, sanoi toinen.

-Minä olen jo miettinyt millaista syntymän jälkeen voisi olla. Haluaisin, että syntymän jälkeinen elämä olisi täydellistä. Voisimme tehdä jatkuvasti kaikkea kivaa. Parasta mitä tiedän, on kun meidän maailmamme välillä liikkuu ja hytkyy. Se saa minut hyvälle tuulelle. Toivon, että syntymän jälkeisessä elämässä hytkytään koko ajan.

-Joo ja myös sitä ihanaa laulua kuuluu jatkuvasti, mitä me aina välillä kuulemme, innostui toinen.

Niin kaksoset jäivät odottamaan mitä syntymä heille lopulta paljastaisi.

Kaksosten kuvitelma parhaasta mahdollisesta maailmasta kuulostaa meidän korviimme hassulta ja vaatimattomalta. Noissa kuvitelmissa oli kuitenkin kaikki, mitä kaksoset pystyivät ajattelemaan tulevasta maailmasta. Syntymän jälkeen heille lopulta paljastui kaikki se maailman kauneus, minkä voimme nähdä, kaikki ne maut, joita voimme maistaa, kaikki ne ihmiset, joiden kanssa saamme jakaa aikamme.

Raamattu kertoo melko vähän kuoleman jälkeisestä elämästä taivaassa. Olet ehkä joskus miettinyt millaista taivaassa voisi olla. Luulen, että Jumala katsoo meitä samalla tavalla kuin me katsomme noita kaksosia, kun me joskus epäilemme Jumalan olemassaoloa ja luomme mielikuvia taivaasta. Uskon, että taivas on jotain niin hienoa, että emme voi sitä täällä maan päällä edes käsittää. Onneksi meidän ei tarvitsekaan, vaan saamme luottaa siihen, että Jumalalla, joka rakastaa meitä yli kaiken, on varattuna meille parasta mahdollista.

”Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.” (1.Kor.13:12)

Tero Heikkilä

Nuorisotyönohjaaja

© 2019 Keuruun Seurakunta