Majakka

8.1.2020

UNOHDETTU AARRE

Maailmassa lienee miljardeja ja taas miljardeja rahayksiköitä unohdetuilla pankkitileillä ja muissa unohtuneissa sijoituskohteissa. Suomessakin unohtuneilla pankkitileillä makaa jopa 100 miljoonaa euroa.  Aikoinaan tili on avattu hyvässä tarkoituksessa ja toivon varaan, vaikkapa lapsenlapselle tai kummilapselle ja sitten siitä on unohdettu kertoa edunsaajalle.  Valtionvarainministeriön mukaan vanhimpia suomalaisia tilejä ei ole käytetty reiluun sataan vuoteen. Rahat jäävät tilille määräämättömäksi ajaksi, koronmaksu loppuu, kun tiliä ei ole käytetty kymmeneen vuoteen. Ajan myötä inflaatio syö pääomaa.

On olemassa myös rahassa mittaamattomia unohtuneita tai vajaakäyttöisiä aarteita. Kummilapselle kannattaisi joskus kertoa myös ensi sunnuntain aiheesta, nimittäin ”Kasteen lahjasta”. Kastetta voisi aivan hyvin verrata kastetun nimellä avattuun pankkitiliin, jonka saldo on jo avaamishetkellä mittaamattoman suuri. Käyttämättömänä tili ei hyödytä. Kuinkahan paljon meiltä kristityiltä jääkään käyttämättä kasteen armon aarteita? Jumala kyllä yrittää kaikin tavoin kertoa meille arvostamme ja aarteestamme.

Kaste on Jumalan antama lahja, siinä Taivaan Isä luo suhteen lapseensa. Kaste on siis Jumalan ihmissuhde, josta avautuu ihmisen jumalasuhde. Vaikka me unohtaisimme aarteemme, Jumala ei unohda meitä. Kasteen tähtäyspisteenä on uskon syntyminen, joka vie meidät käyttämään tuota Jumalan mittaamattoman ihmisrakkauden arvo-osuustiliä arjessamme ja elämässämme.

Emme koskaan menetä aarrettamme uskomme pienuuden takia, vaan aarre jää käyttämättömäksi ainoastaan uskon olemattomuuden takia. Jumalan puolelta tallelokeron ovi on aina auki – Hän näkee pienessä suurta ja vasta-alkajassa jotain aivan valmista. Kaste on ensin lahja, mutta se on myös tehtävä. Tehtävämme on elää kasteen armon varassa, Jumalan lapsen luottamuksessa elämämme matkalla. Kun näemme itsemme arvokkaina on meidän kaiketikin helpompi nähdä myös toiset ihmiset arvokkaina.

Jeesuksen kasteen yhteydessä kuului taivaasta ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.”   Isämme on samaa mieltä myös meidän elämämme äärellä.

Ossi Poikonen

© 2020 Keuruun Seurakunta