Majakka

3.9.2020

VASTA – MYÖTÄ

Tulevan sunnuntain aiheena on lähimmäinen. Se on aivan ydinasia ymmärrettäväksi. Lähimmäinen on Hän, joka osuu kohdalleni tavalla tai toisella. Hän, joka tarvitsee apuani tai jonka apua minä tarvitsen. Aina oikea ihminen, lihaa ja verta, vaikka välissä olisi kuvaruutu tai koronamaski. Yksin emme selviä, yhdessä olemme aina enemmän. Suomen kielellä lähimmäisen rakastamisen käsky voi kuulua vaativalta, naapurimaan kielellä se on paljon hauskempi – Armasta oma ligimest! Tuo saa hymyn huulille, ja niinhän hauskaa toisen auttaminen tai avun vastaanottaminen- jo vain – sopisi olla.
Lähimmäisen asiassa pienet asiat ratkaisevat. Pienet sanatkin. Se onko etuliitteenä myötä vai vasta, se vasta asian ratkaiseekin. Myötä vai vastamäki – onni myötä vai vastatuuli. Avioeroihinkin saattaisi vaikuttaa, jos hääauton takalasilla lukisi ”myötänaineet”. No huumori sikseen- vaan lähimmäinen tarvitsee etuliitteen myötä. Myötätunto ja myötäinto ovat asioita, joita viime päivinä olen ollut pohtimassa. Myötätunto luo turvallisuutta ja auttaa meitä parhaimpaamme. Myötäinto sytyttää meidät joukkuehenkeen, sillä yhden onnistumisen on määrä kannatella toisenkin onnistumista.
Yksi ”myötä”-sana nousee mieleen, jonka haluaisin upottaa armon meren syvyyksiin – myötähäpeä. ”Myötä” on positiivinen ja kannustava etuliite, mutta yhdistettynä häpeään se muuttuukin taakaksi ja kahleeksi. Me suomalaiset tunnemme liian usein ”myötähäpeää” ja vaikenemme, kun pitäisi puhua ja lamaannumme, kun pitäisi toimia ja auttaa. Vaikenemisen ja toimimattomuuden kulttuuri voi pilata aitoa ja avointa lähimmäisyyttä sukupolvesta toiseen.
Tässä kohden on aika avata armoa, virolaiset ymmärtävät, että armahtaminen on rakastamista. Vaikeinta lienee armahtaa itseään, vanhat virheet tahtovat nousta pitkienkin aikojen päästä uudelleen mieleen ja viedä ilon ja rohkeuden. Jumala tunsi myötätähäpeää ja pettymystä katsellessaan ihmiselämää. Siksi Hän antoi kaikkensa , jotta syntinen voisi olla iloinen.
Rakkauden kaksoiskäskyssä Jeesus kehotti meitä myös rakastamaan itseämme. Elämänmyötäinen alkaa siitä, että Jumalan Isänrakkaus saa olla meidän puolellamme ja tulla jaetuksi ja todeksi myös meidän keskuudessamme.

Ossi Poikonen

© 2020 Keuruun Seurakunta